Kulutusluottojen lainsäädäntö on muuttunut. Oletko valmistautunut muutokseen?

Viranomaiset valmistelivat syksyn ja kevään mittaan aktiivista keskustelua herättänyttä kulutusluottoja koskevaa lainsäädännön muutosta vastuullisen luotonmyönnön korostamiseksi ja kuluttajien velkaantumisen suojaamiseksi. Laki vahvistettiin viimein huhtikuussa ja se astui voimaan syyskuun alusta. Muutos tulee aiheuttamaan markkinaan muutospainetta ja tulemme varmasti näkemään moninaisia variaatioita lain tulkinnasta.

Kulutusluottojen lainsäädäntö muuttuu syyskuussa

Uudistus voidaan ylätasolla tiivistää karkeasti seuraavaan. Korkokattorajoitteet laajenevat koskemaan suurinta osaa kuluttajaluottoja sisältäen jatkossa myös hyödykesidonnaiset kertaluotot. Lain soveltamisalan ulkopuolelle on yllättäen kirjattu jäävän vain liikennevälineiden osamaksukauppa.

Tutuksi käynyt termi korkokatto tulee aiemman todelliseen vuosikorkoon sidotun logiikan sijasta jakautumaan erikseen korkoa ja muita luottokustannuksia sääntelevään malliin. 1. syyskuuta alkaen kulutusluottojen korko voi olla maksimissaan 20%:ia. Muita luottokustannuksia on oikeus periä päivää kohden korkeintaan 0,01%:ia luottosopimuksen mukaisesta luoton määrästä tai luottorajasta luottosopimuksen voimassaoloajalta. Muutos koskee vain 1.9. alkaen myönnettäviä uusia luottoja, eikä rajoituksia aseteta voimaan takautuvasti. Lisätietoja ja tarkemmat yksityiskohdat löytyy mm. täältä.

Muutoksen taustalla ovat aivan oikeat ja hyvät aikeet, mutta lainsäädännön implementointi tuo todennäköisesti myös ei-toivottuja seurauksia. Uudistuksen rakenteen ja rahoituslaitosten liiketoimintamallien vuoksi uudistus suosii erityisesti suuria luottoja, hyvin pitkiä maksuaikoja sekä pysyviä tililimiittiin perustuvia luottosuhteita. Erityisesti pienten verkko-ostosten hankinnassa yleisesti käytetty hyödykesidonnainen ja kestoltaan hyvin lyhyt kertaluototus kokee kannattavuushaasteita ja tullee korvautumaan edellä mainituin ratkaisuin hyvinkin nopeasti.

Jatkossa ei myöskään ole merkitystä sillä, käytetäänkö luotto vain tietyn hankinnan mahdollistamiseen hyödykesidonnaisena kertaluottona, jossa ostos tilitetään myyjälle viipymättä ja kuluttaja sopii hankintaa koskevan luottosopimuksen erillisen rahoituslaitoksen kanssa vai nostetaanko luotto puhtaasti rahaluottona suoraan kuluttajan tilille ilman tuote- tai ostotapahtumasidonnaisuutta. Mahdollisuuksien portti on niin ikään entistä selkeämmin avoinna jo aiemminkin nähdyille hankinnan rahoituksen ja näiden liitännäisenä avattavien rahaluottojen tuotekombinaatioille.

Uudistuksesta voikin seurata kulutusluottojen tarjonnan ja kysynnän ja viime kädessä velkaantumisen kasvua. Toisaalta taas Suomeen hiljattain rantautuneet uudemmat kuluttajaluotottajat saattavat vielä olla herkässä kasvun vaiheessa ja samaan aikaan realisoitumaan alkavat luottotappiot yhdessä heikkenevien tuottomahdollisuuksien kanssa voivat johtaa markkinalta vetäytymisiin. Myös luottojen markkinointi muuttaa tietyllä tavalla totuttua muotoaan ja edellyttää kuluttajalta tarkkaavaisuutta, sillä luottokustannukset riippuvat aina joko ostoskoosta tai perustuvat asiakkaan käytettävissä olevaan tililuottolimiittiin sopimuksen voimassaoloajalta.

On mielenkiintoista seurata, miten markkinan toimijat, rahoituslaitokset ja palveluja välittävät kauppiaat sekä kuluttajat tulevat reagoimaan syksyn uusiin tuuliin.

  • Muodostuuko 20%:sta uusi luottokorkonormi?
  • Lähtevätkö kuluttajat joukolla irtisanomaan vanhoja kulutusluottosopimuksiaan korvatakseen ne uusilla kevyemmillä kuluilla ja ohimennen suuremmilla luotoilla?
  • Miten selkää ja vertailtavaa luottojen markkinointi tulevaisuudessa on?
  • Vaikuttaako tämä kaikki jotenkin maksamisen evoluutioon ja maksu- tai ostoskäyttäytymisen preferensseihin tai aktiivisuuteen joissakin kanavissa, ostoskokoluokissa ja tuotealueilla?
  • Minkälaisia päivityksiä lakiin on jo suunnitteilla ja miltä näyttääkään lopputulos vuoden kuluttua?

Muutos tulee, oletko valmis?

Haluatko tietää lisää